Ennakoi linnun sairastuminen: hoitotoimenpiteet tempuiksi

Koti » Artikkelit » Ennakoi linnun sairastuminen: hoitotoimenpiteet tempuiksi

Kirjoittajat: Laure Kurkela ja Janina Vartiainen

Tiivistelmä artikkelista:
• Lintua kouluttaessa on oltava herkkä linnun elekielelle, ja välttää pelon ja ahdistuksen syttyminen.
• Koulutus tapahtuu linnun ehdoilla: palkiten hyvistä suorituksista, jättäen epäonnistumiset huomiotta.
• Koulutuksessa edetään niin hiljalleen, että askelten välillä edistymistä hädin tuskin huomaa. Kiirehtiä ei kannata! 

Linnut ovat pitkäikäisiä lemmikkejä ja valitettavasti moni niistä kokee sairastumisia tai muita terveydellisiä haasteita joskus elämänsä aikana. Näihin voi varautua kouluttamalla hoitotoimenpiteitä helpottavia temppuja etukäteen. Koulutus kannattaa aina, sillä se aktivoi lintua ja syventää linnun ja omistajan välistä suhdetta. Hoitotoimenpiteiden koulutuksesta on myös apua arjessa: koulutettuna toimenpiteet aiheuttavat linnulle vähemmän stressiä. Voimakas stressi saattaisi olla jopa kohtalokasta toimenpiteisiin tottumattomalle ja mahdollisesti vielä sairauden heikentämälle linnulle. Koulutettu lintu voi myös välttää nukutuksen tai rauhoituksen, jotka sisältävät aina riskinsä. Kuinka edetä hoitotoimenpiteiden koulutuksessa oman linnun kanssa?

Pieni koulutussanakirja

Positiivinen vahvistaminen: Eläintä palkitaan sille mieluisalla tavalla, kun se toimii toivotulla tavalla.

Vastaehdollistaminen: Aiemmin negatiivinen tai neutraali asia yhdistetään positiiviseen asiaan. Esim. kynsisakset yhdistetään kivojen herkkujen saamiseen. Tätä kutsutaan arkikielessä myös totuttamiseksi, mutta vastaehdollistaminen pohjaa aina positiivisten kokemusten maksimointiin, ei opittuun avuttomuuteen.

Opittu avuttomuus: Eläin on kokenut epämukavuutta tai pelkoa voimatta poistua tilanteesta. Esimerkiksi lintua pidetään väkisin kiinni pyyhkeessä niin kauan, että se rauhoittuu. Se voi vaikuttaa tottuneen asiaan, vaikka oikeasti sen mieli on murrettu, eikä se pyri enää pakenemaan. Opittuun avuttomuuteen johtavat menetelmät koulutuksessa ovat aina tuomittavia.

Target eli kohde: Kohde on jokin esine, jonka luokse linnun on tarkoitus liikkua ja koskettaa sitä. Yleisimmin se on pallo tikun nokassa, jonka voi tehdä itse tai ostaa koulutustarvikkeita myyvästä kaupasta. Kohteen seuraaminen on helppo temppu opetella, mutta erittäin hyödyllinen opettaessa muita monimutkaisempia temppuja.

Station eli oma paikka: Oma paikka voi olla mikä tahansa paikka, jossa lintu opetetaan pysymään. Tämä on erityisen hyödyllistä jos koulutettavia lintuja on useita: niille opetetaan omat paikkansa, jossa ne pysyvät koulutuksen ajan, eivätkä täten pääse häiritsemään toisen linnun koulutusta.

Bridge eli silta: Silta on yleisimmin äänimerkki, jota seuraa jokin vahviste. Se voi olla esimerkiksi sana “hyvä” tai naksuttimen eli klikkerin naksahdus, jota seuraa palkinnon antaminen. Sillan avulla eläimelle voi osoittaa tarkan kohdan, jossa se toimii toivotulla tavalla. Naksautin on tarkempi silta, kuin puhuttu sana.

Kehitä itseäsi kouluttajana ja tunne lintusi

Ennen tavoitteellista kouluttamista, opiskele eläinten koulutukseen liittyviä perusteita. Kun ymmärrät lintujen koulutukseen sopivat menetelmät, kouluttaminen on mukavaa sekä sinulle että linnulle. Koulutuksessa suositellaan käytettävän positiivisen vahvistamisen menetelmiä. Tärkeää menetelmässä on eläimen kehonkielen kunnioittaminen ja kaikenlaisen pakottamisen sekä painostamisen välttäminen. Linnun tulisi kokea olonsa turvalliseksi koko koulutustilanteen ajan. Älä vaadi linnulta liikaa, vaan harjoittele näkemään yksittäinen temppu useiden taitojen kokonaisuutena, jota linnulle opetetaan pieni osa kerrallaan. Jos päämääränä mielessäsi on esimerkiksi on pyyhkeeseen kietomista sietävä lintu, mieti, mikä on ensimmäinen vaihe, josta aloittaa. Alkuun palkinnon saamiseksi voi riittää, että lintu ottaa askeleen lähemmäs pöydälle asetettua pyyhettä.

Muista edetä tarpeeksi hitaasti. Liiian suuret harppaukset voivat altistaa painostamiselle ja tuoda takapakkia. Kouluttajan tehtävä on ennakoida mahdolliset lintua pelottavat tai linnun kannalta epämiellyttävät tilanteet ja välttää niitä. Jopa palkitessa kouluttajan tulee olla tarkkaavainen: osa linnuista voi säikähtää nopeasti lähelle tulevaa kättä, vaikka tarkoituksena olisikin vain antaa herkku. On tärkeää pyrkiä näkemään asiat linnun silmin.

Oman lajin kehonkielen opiskelu ja tunteminen on myös tärkeää koulutuksen onnistumisen kannalta. Kouluttajan tulee tuntea lintunsa: kuinka kesy lintu on, mikä pelottaa sitä ja mikä on sille mieluisin palkinto. Näiden avulla koulutustuokiot on helpompi suunnitella. Linnun kesyys on koulutusta helpottava ominaisuus, sillä kesyys tekee vuorovaikutuksesta ja palkkion antamisesta helpompaa. Mikäli lintusi on liian arka varsinaiseen koulutukseen, pyri ensin kesyttämään sitä. Pelkäävä eläin ei opi kunnolla, eikä eläintä voi palkata, jos se pelkää palkintoaan tai palkkaavaa ihmistä. Linnun ei ole kuitenkaan pakko olla umpikesy, että sitä voisi kouluttaa. Myös villimpi lintu voi oppia monia hyödyllisiä taitoja, esimerkiksi kynsien leikkuun, ruiskusta syömisen tai matkahäkkiin menemisen.

Vinkkejä koulutustuokioihin

Ennen koulutuksen aloittamista linnulle tulee valmistella sopiva, rauhallinen ja häiriötön koulutuspaikka. Jos linnun on oltava temppua varten orrella, linnun istumapaikan tulee olla tukeva ja siitä tulee saada napakka ote – esimerkiksi sopivan paksuinen ja hyvin kiinnitetty luonnonorsi. Liian paksu, sileä tai hutera orsi voi olla turvallisuusriski ja oppimista haittaava asia, jos linnun pitäisi esimerkiksi seisoa yhdellä jalalla kynsien leikkuuta opeteltaessa. 

Jos lintu arastelee paikan käyttöä, totutetaan lintu ensin siihen ilman muita kriteerejä. Tässä artikkelissa totutuksella tarkoitetaan vastaehdollistamista, eli systemaattista positiivisten asioiden (esim. herkut) yhdistämistä linnun negatiiviseksi kokemaan asiaan niin, että asia ei ole linnulle enää negatiivinen ja pelottava. 

Jos taloudessa on useampia lintuja, huolehdi etteivät ne pääse häiritsemään koulutusta. Älä erota lintuja, jos linnuilla on vahva side ja erottaminen aiheuttaa ahdistusta. Kouluta toinen lintu pysymään paikallaan, kun toista koulutetaan. Joitain tilanteita ja lintuja voi kouluttaa myös yhtä aikaa.

Mikäli oman linnun kanssa on aivan koulutuksen alkutaipaleella, kannattaa aloittaa jostakin helposta tempusta. Esimerkiksi kohteen, eli targetin opettaminen linnulle on helppoa ja siitä tulee olemaan hyötyä monen muun tempun yhteydessä. Target-koulutuksen yhteydessä on myös helppoa harjoitella käyttämään naksutinta. Naksuttimen idea perustuu ajoituksen tärkeyteen: naksahdus merkitsee linnulle tarkasti sen hetken, jolloin se toimi toivotulla tavalla, esimerkiksi koskettaa nokalla kohdetta. Lintu oppii, että naksahdus on hyvä asia, sillä sitä seuraa aina palkinto. 

Koulutuksessa ei voi liikaa peräänkuuluttaa kärsivällisyyttä. Odotukset on pidettävä tarpeeksi matalalla ja edettävä linnun tahtiin. Jos lintu pelkää tai ahdistuu koulutuksen aikana jostakin syystä, on peruutettava viimeisimpään kohtaan, jossa se ei enää pelännyt. Pakottaminen ei ole toimiva koulutusmetodi, sillä sen myötä linnulle jää nopeasti negatiivinen mielikuva koulutettavasta asiasta.

Jos koulutus tulee sisältämään fyysistä epämukavuutta tai kipua, esimerkiksi silmä- tai korvatippojen laittoa tai pistoksen, tulee edetä erityisen huolellisesti ja hitaasti. Näissä tapauksessa voi olla hyödyllistä opettaa linnulle myös varoitusmerkki tai -ääni (heads up signal), että jotain potentiaalisesti epämiellyttävää on tulossa. Merkki voi olla hyödyksi, jos lintu esimerkiksi herkästi säpsähtää kynnenleikkuusta tulevaa napsahdusta tai muuta vastaavaa. Merkin avulla lintu ehtii varautumaan tilanteeseen.

Palkkaa riittävän pienillä herkuilla niin, että lintu ei peräänny tilanteesta syömään tai kuorimaan isompaa herkkua. Pienet palkinnot tekevät koulutuksesta jouhevampaa. Herkku on liian iso, mikäli lintu ottaa sen jalkaansa syödäkseen sen.

Koulutuksessa kannattaa huomioida myös se, että eläimen on helpompi tehdä jotain kuin ei mitään. Esimerkiksi paikallaan olo saattaa olla abstrakti käsite oppia: target-palloon koskeminen tai station-paikalle meneminen on konkreettisempaa. Jos lintua halutaan opettaa esimerkiksi avaamaan suunsa nieluun katsomista varten, on helpompaa opettaa lintua koskettamaan ylänokalla etusormea ja alanokalla peukaloa, kuin tekemään liike ilman kohteita. Kohdetyöskentelyllä voi rakentaa helpommin myös tempun kestoa. 

Pidä koulutustuokioita usein: vaikka päivittäin. Pienikin määrä koulutusta päivässä on askel eteenpäin. Määrätietoinen kouluttaminen ei välttämättä vaadi paljoa aikaa. Vaikka koulutukseen käyttäisi vain muutamia minuutteja päivässä, on linnulla vuoden jälkeen takanaan useita tunteja koulutusta ja oppia. 

Linnulle terveydellisten toimenpiteiden koulutuksesta on hyötyä, ja näitä kannattaa kouluttaa etukäteen, eikä vasta tositilanteessa. Lintua tulee kouluttaa vain silloin, kun se on terve. Sairaana lintu ei ole oppimiskunnossa ja sen on saatava tarvitsemansa hoito riippumatta siitä, onko hoitotoimenpiteitä ehditty kouluttaa vai ei. 

Ruisku, kynsisakset ja muut välineet

Uudet välineet, kuten ruisku tai kynsisakset, on esiteltävä eläimelle niin, että niiden läsnäolo ei tule yllätyksenä. Jos vieraat esineet ovat linnulle yleisesti jännittäviä, on välineeseen totuttaminen, eli vastaehdollistaminen, tehtävä erityisen rauhallisesti. Totutuksessa lintua palkitaan aina, kun se näkee ruiskun, astuu askeleen lähemmäs ruiskua ja lopulta silloin, kun se koskettaa ruiskua. Älä siis jätä totutusprosessia sen varaan, että esität negatiivista asiaa sellaisenaan linnulle niin kauan, että se “tottuu” siihen (opittu avuttomuus). Älä myöskään hivuta välinettä linnun luokse sen keskittyessä palkkaan, ettei lintu havahtuessaan säikähdä. 

Mikäli lintua pelottaa, että sen ympärillä, lähellä tai yläpuolella on liikettä, totuta lintu liikkeeseen ilman välineitä ja ota väline mukaan vähitellen.  Positiivisten mielleyhtymien syntymisen kannalta on monesti toimivampaa, että lintu liikkuu itse välineen, esimerkiksi ruiskun tai kynsisaksien luokse, verrattuna siihen, että ruisku tai kynsisakset viedään linnun lähelle. 

Huomioi myös välineitä opettaessa koulutuksen askeleet: jos on tarpeen esimerkiksi siirtää höyheniä ruiskun edestä (esim. korvatipat), opetellaan myös se askel ennen välineen tuomista mukaan.

Mikäli eläimellä on jo huonoja kokemuksia jostain välineestä, koulutus on hankalampaa. Jos mahdollista, yritä käyttää erilaista välinettä, josta eläimellä ei ole aikaisempia kokemuksia. Joskus pelkkä värin tai mallin vaihtaminen riittää: esimerkiksi eri väriset tai -malliset sakset kynnenleikkuussa.

Kun temppu onnistuu

On mahtavaa, kun linnun kanssa pääsee niin pitkälle, että temppu lopulta onnistuu kokonaisuudessaan. Koulutusta ei kuitenkaan tule jättää tähän, vaan harjoitella säännöllisesti, ettei lintu unohda kerran oppimaansa temppua. Temppua kannatta myös viedä pidemmälle, että lintu saa suoritusvarmuutta.

Koulutuksen päämääränä on, että eläin pystyy suorittamaan toiminnon ilman että sitä houkutellaan herkulla tai palkataan jatkuvasti. Häivytä siis herkun käyttöä ja pidennä hiljalleen viivettä, ennen kuin lintu saa palkkion. Kokeneelle linnulle riittää, että se saa palkinnon koko suorituksen jälkeen – esimerkiksi kun kaikki jalan kynnet on leikattu.

Oikean hoitotoimenpiteen aikana tilanne voi olla hyvinkin erilainen kuin tutuissa kotioloissa tutun ihmisen kanssa. Temppua kannattaakin tämän vuoksi harjoitella vähitellen vieraammissa paikoissa. Lisää ympärille ihmisiä ja muuta häiriötä. Kouluta lintua sietämään myös sitä, että joku muu pyytää tekemään tempun. Muista edetä myös häiriöiden suhteen todella vähitellen, niin että lintu ei pelkää ja malttaa yhä keskittyä koulutukseen hyvin.

Temppuohjeita

Linnun kanssa voi harjoitella esimerkiksi erilaisia hoitotoimenpiteitä: ruiskusta syömistä, koskettelua rinnasta, kynsien trimmausta, nokan trimmausta (vain niille, jotka sitä tarvitsevat) sekä matkahäkkiin menemistä (eläinlääkäriä varten ja muut syyt). Vaativampia temppuja ovat esimerkiksi pyyhkeeseen kääriminen, nieluun katsominen (totuttele myös taskulamppuun), silmätipat tai roskan poistaminen silmästä, korvatipat, siipien tutkailu, kaasumaski/höyryhengitys (hyödyllinen opeteltavaksi varsinkin linnulle, joka voi kaivata höyryhengitystä, esim. aspergilloosipotilaat), verinäyte (ja sitä edeltävä höyhenten siirtely ja ihon desinfiointi) ja paikallaan pysyminen esimerkiksi röntgenkuvausta varten. 

Seuraavaksi  esittelyssä temppuja vaihe vaiheelta. Vaiheiden koulutushaastavuus riippuu myös linnusta ja sen tavasta suhtautua uusiin asioihin.

Vaa’alle meno: 

• Totuta lintua vaa’an ja tarvittaessa vaakaorren läsnäoloon (joskus linnulle on helpompi mennä vaa’alle taaratulle, tukevalle orrelle kuin sileälle pinnalle).
• Palkitse lintua aina, kun se lähestyy vaakaa pelkäämättä.
• Opeta lintua astumaan vaa’alle tarvittaessa herkulla houkutellen.
• Kouluta lintua pysymään vaa’alla paikallaan niin, että painotulos ehditään saadaan talteen.
• Linnun painoa voidaan tarkkailla päivittäin (samaan aikaan vuorokaudesta), jolloin voidaan huomata ajoissa esim. sairastumisesta johtuva painon laskeminen.

Ruiskuruokinta: 

• Esittele linnulle ruisku / totuta lintu ruiskuun.
• Palkkaa lintua (tyhjän) ruiskun pään kosketuksesta.
• Laita ruiskun sisään jotain linnulle maistuvaa velliä/nestettä.
• Palkkaa lintua ruiskun päässä olevan nesteen koskemisesta.
• Maukas neste muuttuu palkaksi, kun lintu hoksaa jutun juonen.
• Lintu osaa juoda hyvää nestettä ruiskusta.
• Opeta lintu juomaan vähitellen myös erilaisia pahanmakuisia nesteitä ruiskusta, palkkaa tällöin herkkupalalla kädestä.
• Turvallisia, pahanmakuisia nesteitä voivat olla esim. laimea omenaviinietikka-vesi-seos, laktoositon luonnonjogurtti ja happamamman makuiset tuoremehut (esim. puolukka tai karpalo).
• Lintua voi lääkitä vapaaehtoisesti sekoittamalla lääkkeen nesteen sekaan, huomioi annostus ja lääkärin suositus.

Kynsien leikkaaminen:

• Esittele linnulle kynsisakset / totuta lintu saksien läsnäoloon.
• Harjoittele linnun kanssa sitä, että sen varpaita ja kynsiä kosketellaan käsin. 
• Kouluta lintu siihen, että sen varpaisiin tartutaan ja niitä puristetaan kevyesti.
• (Kynnet voi leikata myös ilman että varpaisiin koskee, mutta tällöin on oltava tarkkana, ettei lintu liikauta jalkaansa kesken leikkauksen. Kouluta lintu tällöin esim. targetin avulla roikkumaan kaltereissa ja pysymään paikallaan.)
• Totuta lintua siihen, että sakset lähestyvät sen varpaita.
• Kouluta lintu siihen, että sen kynsiä kosketellaan saksilla (muttei vielä leikata).
• Linnun kynnet voi leikata linnun pysyessä paikallaan (leikkaa ensin vain hyvin vähän kerrallaan ja palkkaa paljon).

Matkahäkkiin meneminen: 

• Lintu totutetaan matkahäkin olemassaoloon.
• Matkahäkistä tehdään linnulle mukava paikka: siellä on herkkuja ja kivoja leluja.
• Häkkiin menosta / tietylle häkin orrelle astumisesta palkitaan.
• Häkkiin kipuaminen yhdistetään vihjesanaan.
• Oven sulkemista harjoitellaan ensin vain liikuttamalla ovea hieman.
• Kun ovi suljetaan, se suljetaan ensin vain 0,5 sekunniksi.
• Oven sulkemisaikaa pidennetään niin, ettei lintu kerkeä ahdistua (yksilöllistä).
• Koulutetaan olemaan rauhallisesti matkahäkin nostamisen ja lopulta liikkumisen aikana.
• Harjoitellaan siirtymiä ensin huoneen sisällä ja lopulta huoneesta toiseen.
• Harjoitellaan siirtymiä ulos talosta ja talojen välillä, autossa, jne.

Lisää aiheen tiimoilta